Totesin eilen miehelle, että olisipa nyt edes jotain oireita! Hän vastasi huvittuneen kauhistuneena, että "sähän olit viime viikolla kolme yötä sairaalassa, eikös siinä ole oireita ihan tarpeeksi?" Yritin selitellä, että sehän johtui siitä hyperstimulaatiosta (jota raskaus toki pahensi). Olen listannut oireita:
- Rinnat kipeät ja nännit arat. Ei mitenkään kovin paljon, mutta kosketeltaessa. Nuo molemmat oireet tuntuvat tutuilta, sillä tuntemus on ihan samanlainen kuukautiskierron tietyissä vaiheissa.
- Väsymys / unettomuus. Olen parina iltapäivänä saanut sellaisen väsymysaallon, että haluaisin käydä heti paikalla nukkumaan. Se on mennyt kuitenkin nopeasti ohi. Yöllä en saa nukuttua... herään kolmen-neljän maissa ja olen hereillä pari tuntia. Kun miehen herätyskello soi klo 6:30, en saa enää unta.
- Vihlaisut alavatsalla. Parina päivänä olen tuntenut alavatsalla vihlaisuja ja puukoniskua muistuttavia pistoksia. Ne tuntuvat lähinnä oikealla puolella, joka on saanut minut pelkäämään kohdunulkopuolista raskautta.
Siinä kaikki. Mitään pahoinvointia, etovaa olo, muutoksia hajuaistissa, huimausta yms. ei ole täällä näkynyt! Toisaalta luulen (toivon!), että jotain oireita voi ilmetä ensi viikolla, kun pääsen arkirytmiin kiinni... tässä kotona kun tulee syötyä koko ajan ja lepäiltyä sohvalla, niin ehkä jotkut oireet eivät pääse oikeuksiinsa? :D Apua, kuulostan varmaan ihan hullulta... Mutta kyllä näitä asioista tuntuu moni muukin miettivän blogeissaan ja keskustelupalstoilla.
Soitin muuten neuvolaan ja täällä on käytäntönä, että ensimmäinen käynti on viikolla 9-10! Minä luulin jotenkin, että viikolla 7-8. Noh, tulipahan soitettua ja oikein ystävällinen nainen oli puhelimen toisessa päässä. Tälle päivälle olen suunnitellut talvitakkien pesua. Kun kerta olen kotona, mutta kevätsiivousta en saa tehdä (lääkärin määräys!), niin voisin kuitenkin antaa pesukoneen urakoida koko päivän :D
Mulla on kaksi lasta ja eka raskausoire on molemmilla kerroilla ollut suurinpiirtein se, kun lapsivedet ovat menneet! :D Tokihan vauvan liikkeitä on tuntenut, mutta noin muuten, voisin olla yksi heistä, joille synnytys tulee yllätyksenä. Mulla kun ei myöskään maha juurikaan kasva, joten esim. naapuri ihmetteli, että onko meillä joku vauva hoidossa, kun näki mun työntävän lastenvaunuja! :D Töissäkin kerroin raskaudesta vasta sitten, kun oli pakko, kun ei se päällepäin näkynyt. Olisi varmaan jäänyt ylennys ja palkankorotus saamatta, jos olisin kertonut vaikkapa jo rv20. Epäoikeudenmukaista, mutta näinhän se tuppaa menemään :/ Mutta pointti siis se, että ei se oireettomuus ole välttämättä huono merkki!! :)
VastaaPoista