Olen pahoillani, että viime aikojen postaukset ovat olleet
jollain tasolla negatiivisia ja keskittyneet ikäviin asioihin ja pelkoihin.
Tuntuu, että tämä on ainut paikka mihin voin näitä asioita purkaa. Mies ei
oikein ymmärrä ja toteaa vain, että ensi viikollahan se selviää millainen
tilanne siellä vatsassa on. Niinhän se on. Silloinhan se selviää. Odottavan
aika on pitkä.
torstai 24. toukokuuta 2018
Painajaisuni
Näen melkein joka yö unta, että alan vuotaa verta. Unessa
menen vessaan ja huomaan housujen olevan veressä. Viime yönä painajainen
siirtyi uudelle tasolle, sillä veren tulon lisäksi vessareissulla sisältäni
tuli ulos muutaman sentin mittainen vauva. Se oli siis ihan minikokoinen, mutta
aivan vauvannäköinen jo. Itkin hysteerisenä, kun tajusin, että raskaus on ohi
eikä mitään ole tehtävissä. Jotenkin heräsin siihen kaikkeen ja sain
tolkutettua itselleni, että se oli vain unta ja kaikki on hyvin. Uni pyörii kuitenkin
vielä mielessäni, sillä se oli tietyllä tapaa niin todentuntuinen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvähän se on purkaa johonkin. Voin vaan kuvitella mitä kaikkea käytkään läpi. Ehkäpä pääsen samoihin pelkoihin joskus iteki. Mut todellisuus on, et kaikkien siun negatiivisten postauksien lopputulemana on: positiivinen nykytilanne :) Tsemppiä.
VastaaPoistaKiitos paljon kommentista ja tsempeistä <3 On nämä tunteet kyllä todella yllättäviä enkä ollut ollenkaan varautunut tällaisiin pelkoihin.
PoistaVoi ei, sulla selvästi pyörii nyt jatkuvasti mielessä ja alitajunnassa nuo pelottavat ajatukset :( Omat postaukseni eivät varmaan ainakaan helpota oloasi...Mutta ajattele, että suurimmalla osalla se raskaus kuitenkin sujuu hyvin. Tsemppiä odottamiseen!!
VastaaPoistaNiinpä, pyörii todellakin! Äitini yritti jotain kysellä raskaudestani ja tulevaisuuteen liittyvistä jutuista (vauvan huone yms), mutta vaihdoin kiireesti puheenaihetta. En vain pysty ajattelemaan niin pitkälle. Odotan vain ensi viikon ultraa ja tietoa, että onko se sikiö elossa. Tieto ehkä helpottaa hetkeksi, mutta eiköhän sitten iske uusia pelkoja?
PoistaVoi ei, sinä olet kokenut niin ikäviä ettei tämä minun tilanne ole mitään verrattuna sinun surullisiin ja rankkoihin kokemuksiin ♥♥ Kiitos paljon tsemppauksesta! Minä toivotan sinulle kovasti jaksamista ja tsemppiä tulevaan :)
Minä pelkäsin kanssa kuollakseni keskenmenoa ihan rakenneultraan saakka. Näin myös noita painajaisia, kerran pitelin siinä juuri alkiota käsissäni ja mietin kuumeisesti kuinka sen saisin tungettua takaisin sisälle kasvamaan... vessassa ravasin paniikissa kuukausia vaikkei koskaan mitään vuotoa ollutkaan. Pahoinvoinnin loppuessa varasin paniikkiultraan aikaa. Se mikä helpotti oli ne vauvan liikkeet, mutta koska itselläni oli istukka edessä, niitä ei aina tuntunut, joka meinasi lisää paniikkia ja ekstrakäyntejä neuvolaan... rakenneultrassa jäinkin sitten kiinni, jonka jälkeen raskaus muuttui sitäkin raskaammaksi jatkuvine ultrineen ja kauhukuvineen, mutta oikeasti itselläni nuo pelot ja kauhukuvat päättyivät siihen kun vauva oli ulkona mahan tällä puolen. Olen kokenut, että mitä ikinä vastaan tuleekaan, ainakin voin pitää vauvani turvassa ja hengissä :) Tiedän että helppoa ei ole, mutta näin äärettömän vaikean epätietoisuudessa olleen raskauden jälkeen jos voisin mennä ajassa taaksepäin, yrittäisin nauttia tuostakin raskaudesta, koska niitä hyviäkin hetkiä oikeasti oli ja olihan se näin jälkikäteen ajateltuna todella ainutlaatuista aikaa :) Eli tsemppiä, se aika oikeasti menee ihan hurjan nopeasti...
VastaaPoistaKiitos paljon kommentistasi! Hyvin samantapainen oli se minunkin uneni... mietin siinä myös, että voisiko sen vauvan alun vielä jotenkin saada takaisin sisään kasvamaan. Kuulostaa kyllä hurjalta! Ja jep, välillä on alushousuissa märkä tunne ja äkkiä on sännättävä vessaan katsomaan minkä väristä vuotoa sieltä tulee. Minullakaan ei ole mitään veristä tai edes ruskeaa vuotoa tullut missään vaiheessa, mutta silti se pelko on kova. Olen itsekkin miettinyt, että todennäköisesti pelot helpottaa vasta sitten jos/kun saan vauvan syliin saakka. NT-ultran jälkeen alan varmaan panikoida rakenneultraa ja sitten juuri noita "puuttuvia" liikkeitä. Toki ultrien tunnelma ja mahdolliset "löydökset" lisää tai helpottaa pelkoja. Huh, en osannut yhtään varautua tällaiseen! Ja tokihan syntyneelle vauvalle/lapselle voi tapahtua ikäviä, mutta siihen pystyy edes jotenkin itse vaikuttamaan ja NÄKEE, että se on kunnossa.
PoistaEn ole aiemmin vieraillut blogissasi, mutta pitääpä käydä tarkemmin lueskelemassa... rankkoja kokemuksia sinulla takana ♥ Kiitos paljon tsemppauksesta ♥ Kommentit piristävät aina kummasti mieltä, kun huomaa ettei ole yksin kaikkien pelkojen ja ajatusten kanssa :) Lupaan yrittää nauttia alkavasta kesästä ja ennen kaikkea tästä niin kauan toivotusta raskaudesta!