Hyperstimulaatio

Arvatkaapa mistä kirjoitan tätä viestiä? Kyllä vain, olen osastolla tarkkailussa ja minulla on hyperstimulaatio. Ainakin tämä yksi yö pitää täällä viettää ja katsotaan huomenna tilannetta uudestaan.

Pohdin koko päivän, että kehtaanko lähteä päivystykseen. Pääsin aika pian veri- ja virtsakokeisiin ja gynekologin juttusille. Hän teki tutkimuksen ultralla ja totesi heti munasarjojen olevan isot ja että vatsaontelossa on nestettä. Kun hän sanoi, että jään ainakin yhdeksi yöksi tarkkailuun, aloin itkeä. En edes tiedä miksi, koska olin tavallaan varautunut siihen mahdollisuuteen. Gyne lohdutteli ettei tämä niin vakavaa ole... Eikä olekkaan. Tuntuu vain, että normaaliin arkeen palaamista ei tapahdu ollenkaan. Hävettää olla taas pois töistä huomenna.

Minut ohjattiin petipaikalle tänne synnytysosastolle ja sain sairaalavaatteet päälleni. Muutama hoitaja tai kätilö kävi tervehtimässä minua. Alkoi taas itkettää, kun jäin yksin ja vaihdoin vaatteita. Ensimmäinen kerta sairaalassa yötä! Mies toi minulle tavaroita ja jutteli hetken. Toivottavasti pääsen huomenna kotiin!!! En edes halua ajatella mitä alkiolle on tapahtunut kaiken tämän keskellä.

Kirjoitin tekstin hätäisesti tabletilla, pahoittelut virheistä ja muista. Yritän käydä jo torkkumaan.