Väsymys

Olen viime päivinä miettinyt, että olenko ihan oikeasti väsynyt? Johtuuko väsymys lääkkeistä vai tästä stressaavasta tilanteesta? Vai käytänkö "väsymystä" vain tekosyynä olla tekemättä tiettyjä asioita? Esimerkiksi kotityöt ja salitreenit on viimeisen viikon aikana jäänyt tekemättä kokonaan. Töissäkään en ole saanut oikeastaan mitään aikaiseksi, kun ajatukset seikkailevat ihan jossain muualla. Saatan tuijotella pitkän aikaa kalenteria ja miettiä onkohan punktio tiistaina ja alkionsiirto perjantaina. Ja voiko raskaustestin tehdä jo pääsiäisenä. Yritän palautella itseäni maan pinnalle… kunhan nyt edes päästäisiin niin pitkälle, että on alkio siirrettäväksi.

Ihan oikean väsymyksen puolesta puhuu se, että olen nukkunut viimeisen viikon ajan 9-11 tunnin yöunia heräämättä kertaakaan! Se ei todellakaan ole minulle tyypillistä… nukun kyllä normaalistikin pitkät yöunet, mutta heräilen monta kertaa yössä. Nyt näen myös hyvin todentuntuisia unia, jotka jollain tavalla liittyvät tähän hedelmöityshoitoon. Viime yönä näin unta, että olin äitini luona juhlissa ja hän oli hankkinut minua varten isoja siideritölkkejä. En kehdannut jättää niitä juomatta, kun ne oli kerta minulle varta vasten hankittu. Siinä siideriä lipittäessä pohdin, että menipähän tämäkin homma nyt pieleen. Ai että oli aamulla helpottavaa herätä ja tajuta, että en olekaan aiheuttanut projektille vahinkoa ja alkoholia en ole juonut moneen viikkoon :D Huhuh, stressi tulee uniin!

Niin, se stressi. Nythän pitäisi ehdottomasti olla stressaamatta, mutta se on todella todella vaikeaa… Kyllä nämä ajatukset pyörii päässä ihan koko ajan ja seuraavat vaiheet mietityttää. Olin varautunut, että tässä vaiheessa maha on jo todella turvoksissa ja ikävän tuntuinen, mutta en tunne sillä osastolla mitään. Ainakaan vielä. Minulla on ihan normaalissa kierrossa kivulias ovulaatio, joka aiheuttaa kipujen lisäksi melkoista turvotusta. Ehkä tuo on vielä edessäpäin? Tänään meneillään kp 10 ja kovasti odottelen perjantain seuraavaa ultraa.