Tätä postausta kirjoittelen kotona! Pääsin jo eilen pois osastolta, mutta en jaksanut tulla kirjoittamaan... sairaalassa tuli nukuttua ihan todella huonosti ja illalla särki päätä melkoisesti. Elämäni ensimmäinen yö sairaalassa sujui siis kohtalaisesti. Heräilin jatkuvasti ja niskaan sattui liian korkean tyynyn vuoksi. Ravasin myös vessassa kolme tai neljä kertaa, koska olin tankannut illalla melkoisesti vettä. Jouduin pitämään kirjaa nauttimistani nesteistä (tavoite 2500 ml/vrk) ja pissaamaan sellaiseen metalliseen pönttöön, josta virtsan määrä tarkastettiin. Ei kivaa, mutta toki ymmärrän miksi näin toimittiin. Myös painoani ja vyötärönympärystäni mitattiin ja verikokeita otettiin.
Odottelin iltapäivään saakka lääkäriä, mutta onneksi hänellä oli hyviä uutisia ja pääsin kotiin! Olin kyllä todella yllättynyt, kun hän sanoi määrävänsä minulle sairaslomaa 8.4. saakka! Eli tässä nyt sitten lepäillään vielä koko ensi viikkokin. Oireet ovat helpottaneet tai oikeastaan kadonneet kokonaan. Saan tehdä ruokaa ja käydä ulkona kävelemässä rauhallisesti, mutta kiellettyä on painavien tavaroiden nostaminen ja kantaminen, siivoaminen, hyppiminen, yhdynnät, pitkät automatkat ja mitähän vielä.
Pelottaa se, että oireet hävisivät yhdessä yössä kokonaan. Lääkärikin totesi, että minulla oli hyperstimulaatio todella aikaisessa vaiheessa. Ja jos raskaus alkaa, niin oireet todennäköisesti palaavat ja/tai pahenevat. Kysyinkin heti, että onko peli menetetty, jos oireita ei enää tule. Lääkäri sanoi, että ei peliä ole vielä menetetty. Sen näkee sitten vasta testipäivänä ja jokainen on yksilö ja reagoi eri tavalla. Silti!!! Itsestäni tuntuu nyt, että ei tämä todellakaan onnistunut!
Eilen postilaatikossa odotti tilaamani raskaustestit. Olisi tehnyt mieli heittää ne mäkeen... eiliseen asti olin niin varma, että tämä onnistuu ja kaikki sujuu (kerrankin!) oikei hyvin. Nyt vietetään piinapäivää 5 ja mitään oireita ei ole. Ei yhtään mitään. Tulen varmaan hulluksi täällä kotona, kun en saa tehdä oikein mitään ja testipäivä on ensi viikon perjantai. Yhdeksän yön kuluttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen kommentistasi! ♥